Katson peilikuvaani
ihmetellen,
käteni piirtää juovia,
silittäen ryppyjä.
Vuosien elonviivat,
nahkaan kasvaneet
merkkinsä jättäneet,
syntyivät surussa,
ilmestyivät ilossa,
syventyivät huolessa,
jälkensä jättivät jokainen.
Kauneus hukkui alle
jätti viisauden,
vastalahjana.
Selite:
vanhentumista ei voi estää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ei voi estää mut se ei haittaa koska jos ihminen kirjoittaa tällaisen runon niin hänen on oltava kaunis
Näin se on... elämä jättää meihin jälkensä. Tämänpäivän kauneusihanteet ovat kyllä melko pinnallisia... Mielestäni rypyissä on oma viisas kauneutensa.
Rypyt kertovat eletystä elämästä.
Hieno puhutteleva runo.
Niin se vaan menee..Hienosti kirjoitettu :)
Ja se lämpö ja viisaus
mikä sydämessä asustaa
on se tärkein
mitä elämä meille opettaa
Hienosti kuvattu elämänkuva.