väsynyt

Runoilija Merikukka

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 21.8.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kaappirunoilija joka purkaa sieluaan kirjoittamalla. Luonto tärkeä elementti elämässä. Vanheneva nainen joka etsii itseään tänne minä itken suruni puran tunteeni säilytän järkeni
 

minä hukun
myrskyäävään mereen
ruhjoudun kallioiden seinämiin

en huuda aalloissa apua
en seinämien tuskassa
ihoni ruhjeissa

vesi on armahtanut
tuskalta
kallio on viimeinen silaus
ruhjoutuneelle mielelle
pienen ihmisen sielulle

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Epätoivoa ja tuskaa, kipua....Mutta hyvin kaunis runo noista tunteista käsin...

Tuska huutaa näissä runoissa. Voimattomana, auttamaan kyvyttömänä, mutta täynnä myötätuntoa näitä luen. Voimia!
ps. Hienoja runoja

Kipeä. Koskettaa.
Jotenkin samaistun tähän helposti.

Kovin kipeästi koskettavaa.Tänään tuntuu siltä, että samaistun tähän runoosi.

Epätoivoa ja tuskaa, kipua....Mutta hyvin kaunis runo noista tunteista käsin...

Tuska huutaa näissä runoissa. Voimattomana, auttamaan kyvyttömänä, mutta täynnä myötätuntoa näitä luen. Voimia!
ps. Hienoja runoja

Kipeä. Koskettaa.
Jotenkin samaistun tähän helposti.

Kovin kipeästi koskettavaa.Tänään tuntuu siltä, että samaistun tähän runoosi.

 

Käyttäjän kaikki runot