Päivystyksen katolla särisee valokyltti ajoittain toimiva
sen alta sisään kävelee hahmo yliajateltu ja alitunnettu
kaupungin noen mustaamat happiviikset nenänsä alla
hän istahtaa tuoliin eteeni vaivoinensa tutkittavakseni
Asetan tuolini korkeuden hänen mukaansa
en liian korkealle, en hänen alapuolelleen
katson silmästä silmään ja arvioin vitaalit,
hengitystiheyden, sykkeen, mahdollisen syanoottisuuden
kallistan kuuntelevan korvan
hän kertoo happiaddiktiostaan, joka pakottaa tekoihin
kammottaviin, murtautumaan varastokoppeihin,
julkisiin rakennuksiin, ovista ja ikkunoista tunkeutumaan
keuhkoaarteensa perässä, avaan ikkunan ensiavuksi
vaikka happi on 21 sisällä ja ulkona, mutta tiedän
että hiilidioksidin määrälläkin on merkityksensä
tunnen kiukun kasvavan sisälläni, tekisi mieli moralisoida
suositella koukkua terveellisempää, vaikkapa hepoa
Burroughs ja Osbournekin saavuttaneet kunnioitettavat iät
mutta puren kieltäni, maistan veren kitalaessani
kirjaan havainnot ja hoitosuosituksen paperille
lähetettäväksi yläkerran valkeaan pukeutuneelle välittäjälle
tarkistan kieliasun ja painan lopuksi nappia
pyydän potilasta odottamaan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut