Routaisen maakuoren alla
valkoliljat viel’ uinahtaa
tähtisilmät taivahalla
pilviharsoihin luikahtaa.
Koivuihin urvut herättää
auringon hehkuva valo
kevät taas talven selättää
kukkamereen peittyy salo.
Mieleni saranat lailla
valkoliljan avautuvat
eilisen kahleita vailla
ruhjeistansa parantuvat.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| taivaanlapsi | Kellot kääntyy | 25.3.2012 | 21 | Runo |
| taivaanlapsi | Veitsi kurkulla | 24.3.2012 | 8 | Runo |
| taivaanlapsi | Kyynelten haavoittama | 16.3.2012 | 10 | Runo |
| taivaanlapsi | Siipisulat kynittyinä | 12.3.2012 | 10 | Runo |
| taivaanlapsi | Onnenhelmi | 8.3.2012 | 8 | Runo |
| taivaanlapsi | Aurinkon paljastamaa | 3.3.2012 | 17 | Runo |
| taivaanlapsi | Hupsuttaa | 28.2.2012 | 16 | Runo |
| taivaanlapsi | Kesäheinä | 23.2.2012 | 10 | Runo |
| taivaanlapsi | valkoliljat | 21.2.2012 | 11 | Runo |
| taivaanlapsi | Pahuus | 19.2.2012 | 17 | Runo |
Kommentit
Kaunis:)
Hyvä runo, valkoliljat nousevat ruhjeistaan huolimatta kauniiksi.
Minulle tuli tätä lukiessa juhlallinen olo.
Runossa Luonnon kunnioitusta, kaunista maisemaa..
Näin sielujen silmin tämän runun kuvina, mahtava tunne! Kohta taas saadaan nauttia kukkamerestä ja valkoliljoista:)
Kaunista kuvailua :)
Kaunista ja vielä unelmaa
Oi kaunista, ihanaa. Minä NIIN rakastan kevättä ja kevätrunoja, ahh...
Kaunista menoa kevättä,kesää kohti,pidän.
Mielenkiintoinen runo, vaatii syventymistä. Kiitos visiitistä sivullani. Halit Esa
voi ei, luin unenpöpperöisenä
vakoilijat... kunnes hiraiisn simmuja ja..
kaunis on runosi valkoliljat..
kiitos :)
Pian jälleen saamme aistia kukkasten tuoksun ja kuulla lintujen sävelet.