Matkalla

Kaikki ne eletyt tiet
jotka kulkenut harhaan oon,
liikkuvat mukanani
pari askelta kuutamoon.

Kurkistus pimeän taa
mua tuskinpa sentään vie,
mutta sait minun sydämeni
ja vaihtuu nyt alla tie.

Me ollaan kuin tuuliviirit,
syyskuussa, tuulensuussa,
liian eriillään ja ilman
kuin ei rakkauttakaan ois!
Me ollaan tässä matkalla,
pitkin maata kuun alla.
Vähän himmeänä toivontähti
tietä valaisee.

Menneestä kesästä
syksy valoja heittelee.
Tippuen pimeästä
ne jälkiänsä peittelee..

Liian hitaastiko
kaiken saan muuttumaan?
Vai liian nopeasti
tähän asiaan käyn puuttumaan?

Me ollaan kuin tuuliviirit,
syyskuussa, tuulensuussa,
liian eriillään ja ilman
kuin ei rakkauttakaan ois!
Me ollaan tässä matkalla,
pitkin maata kuun alla.
Vähän himmeänä toivontähti
tietä valaisee.