haikeinterveisin

Muistan vielä pienenä leikkineeni niillä keltaisilla mukeilla, mitkä löytyivät sinun hyllystäsi.

Poimineeni mansikoita kanssasi,
sanoit tekeväsi niistä hilloa.

Nyt olet poissa.

Siellä minne tyrskyt, tuulet; tämä jatkuva maanpäällinen meteli ja pahuus ei kanna.
Mutta luulempa että kuulet tämän.

Rakas mummi,
tiesimme ettet enää kauaa jaksaisi.

Tiesimme että pian portit aukeaisivat sinulle sinne,
missä kaikki on hyvää ja kaunista.

Enkeli sinut sinne johdatti.
Otti kainaloonsa
ja saattoi sinut sinne,
missä paranit.

Nyt olet enkeli itsekin,
väsymys ei enää sinua paina.

Muistot ovat syvällä sydämissämme,
olemme painaneet kuvasi sinne,
ja ajatuksissamme sinut näämme.

Mummi,
sinua on kova ikävä.