Etelän puut outoja hedelmiä oksilla kantavat,
lehdet verta tihkuvat, verta juurilleen valavat.
Ruumista tuuli keinuttaa, kieli roikkuu suussa.
Outo hedelmä riippuu oksasta poppelipuussa.
Uljaan etelän vehreät niityt ja kauniit lehtipuut;
entä ne pullistuneet silmät ja vääristyneet suut!
Magnolian tuoksu, suloisen makea ja tuore ihan.
Äkkiä siihen leijuu käry palavan nahan ja lihan
Outo hedelmä, jota varis nälissään nokkien repii,
mitä sade piiskaten raiskaa, tuuli hulluna riipii.
Poppeli juurelleen mädän hedelmän ravistaa,
mustan ja katkeran sadon etelän paahde kuivattaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunista tuossa on tuo hiljaisuuden antama katumuksen viitta
PS. Onkohan kolmannen rivin ensimmäisessä sanassa yksi i liikaa?
Sivut