Rakkautta päivittäin täällä turhaan tunnustetaan
sydämet odottavat
Julmasti särjetään
Tien yksin joutuu lopulta kulkemaan
tuskan voittamaan
Askel kerrallaan
Missä on nyt hän
joka sai uskomaan enemmän?
Uskomaan onnellisiin loppuihin
valkokankaan satuihin
Missä on nyt hän
joka valollaan täytti elämän?
Siellä kaukana on nyt hän
joka haaveesi heitti
Vesisateeseen haihtumaan
Hän valon vei mennessään
naurusi vaihtoi katkeriin kyyneliin
Kuivaa kyynelees, tyttösein
Hän ei ollut se oikea
vaikka hyvin kyllä näyttelikin
Suuntaa katse tulevaan
usko rakkauden viinin humalaan
Älä koskaan epäile itseäsi
rohkeasti luota
Haaveile, älä pakene suotta
Kyllä onni sinut löytää
sateisesta valosta
pimeyden puistoista.
Selite:
w.a.s.p. - keep holding on
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi