Epätoivo kuiskii pimeyden varjoissa, houkuttelee sortumaan itsekkyyteen.
Vajoa syvemmälle, kuihdu ja häviä kokonaan pois.
Kahlaa tuskan tummassa virrassa, lakkaa tuntemasta.
Kadota itsesi, unohda kaikki mikä on tärkeää.
Särje sydämesi jälleen kerran, vuodata syntisen sydämesi verta itkiessäsi rakkaasi perään.
Päästä kipu huutamaan voittoaan, kahlitse sielusi ikuiseen valheeseen.
Selite:
hieman synkkä runo joskus tullut kirjoitettua yön pikkutunneilla.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
