Sen surupukua koristaa
ontot kivet, mustat granaatit,
kaipauksen kovettuneet kyyneleet
Sen niukka uurre alleen kätkee
kadonneen enkelin, helmenvalkoisen,
kostein helmoin kulkevan, jumalaisen
Sen korsetti kuristavan uuman
vaalii salaisuuden, sisällä kytevän,
umpisolmuin vaietun totuuden
Sen puvun kahinasta kuiskauksen kuulla voi
Olen kuori valtameren
ilmassa puhaltava syystuuli
pauhaava vesi
aava karun pohjoisen
hedelmätön alusta,
rakkauden
Selite:
Tähän runoon heräsin tänään.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
