kokonaisempi

ensilumen verhotessa maailman
lumenvalkeaan viattomuuteen
katselen värivalojen tanssia ja
jossain valtameren takana

   sinä itket hiljaa
   toivottomuuttasi

ilman ensimmäistäkään varjoa hymystä
yksinäisten kaikki salaisuudet kasvoillasi
huutoina ilman keskeneräisiä lauseita

    hiljaisuus

lumivyöryinä maailman toisella puolen
avaruuden laidalla jossain kaukana
tähtikuvioina hiljaisella yötaivaalla
tahtoisit jättää kaiken taaksesi

   ikävän rintalastan alla
   himalajan kokoisen

    yksinäisyyden

värivalojen hiljaisesta loisteesta
kirjoitan kirjeitä täältä kauempaa
äkkisyvän reunalta tähtikartoista
tuulena kuiskailen rakkautta

   olen sinun sinua varten
     vähän enemmän