Nimetön

Taidan olla rakastumassa.

Hän on upea.
Punaiset hiukset,
mielestäni aika vihreät silmät
(rakastan niitä),
mietin, miten ketään voi vastustaa noita huulia?
pienikin yksityiskohta kiinnittää huomioni,
käden pienet ruskeat luomet muodostavat kauniin kuvion,
mutta eniten rakastan hänen hymyään,
nauruaan,
huumoriaan,
tapaansa käsitellä asioita,
tunteellisuuttaan, empaattisuuttaan,
humoristisia heittojaan,
kaksimielisiä ajatuksiian,
omistavaisuutta,
asioidensa tärkeysjärjestystä.
Eniten rakastan hänessä sitä ettei hän enää halua olla kukaan muu.
On oppinu, että on vallan hyvä näin.
On oppinut, että ei ketään muu maailmassa ei voi korvata häntä.

Taidan olla, vihdoinkin, rakastumassa itseeni taas.