Rakastan.
Näitäkin aamuja,
jolloin kuura miltei
vaalentaa lattiani.
Nenäsi on jäinen.
Silmiesi sinessä
läikähtelee suoisesti,
kun peität kasvoni
unisilla hiuksillasi.
Niissä helähtävät
kevyesti vielä viime
yön unesi...
Rakastan.
Sydämeni kujertaa.
Tule tiukemmin
peiton alle.
Tilataan öljyä myöhemmin...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pian saadaan jälleen saman peiton alla lämmitellä.
Olipas hauska -jopa ihanaa-lukea talvella kirjoittamasi runo! Piristi kummasti tässä hiostavassa kuumuudessa. Mutta ei vain siksi, vaan runosi oli todella tunnelmallinen ja rakkautta pursuava. Taidokkaasti kuvaat tuta tunnelmaa.
hööh? ai joo, nyt mie tajusin tuon öljyjutun, paloöljyä? :)
ihanan jäinen ja vaaleansininen runo, loppua kohden punersi ja kellerti viimeisillä riveillä. nättimys. ja ennen punertamista muuttui valkoiseksi. ^o^ nättimys, nättimys, nättimys. <3
laittaisin suosikkeihin, jos jaksaisin.
Sitäpaitsi öljy on kallista.. Hieno lämminhenkinen runonen.
Kevättä runossasi Lady Kirsikka...ja rakkautta :c)
Ei öljyä tarvita, kun ihan liki on ja lämmittää...peiton alla on ihana lämmetä.
hienoa
Runon sfääri on "kylmyysteemasta" huolimatta lämpöinen ja rakkautta pursuava :) Loppu on kujeilevan leikillinen ja toiseksi viimeinen säkeistö lyhkästen lauseiden ansiosta tiivis ja hellä. Tuntuu kesänlämpissä luettuna yhtä hyvältä kuin talven pakkasillakin ;)
Kaunis rakkausruno! "Sydämeni kujertaa", ihanaa :)!
Sydämeni kujertaa.
Tule tiukemmin
peiton alle.
Viehättävää kujerrusta. Tykkäsin tästä.
Onnea päivääsi
Pakkanen tuskin haitannee...rakkaus se on mikä lämmön pitää yllä...aurinko alkaa näyttäytyä sinun sydämmessäsi:)
Tunnelmia tulevasta. Pidän sydämen kujerruksesta. Se voi antaa jopa pienen kipinän runoinspiraatioon. =) Kiitos.