Hetki ennen...

Runoilija SuperHenukka

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.1.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Olen tavallinen kadun tallaaja, mutta joskus runosuoni pulppuaa. Tällainen saitti on silloin hieno juttu - täällä kohtaavat runo ja sen tuttu - syntyy niistä mausteikas huttu.
Runo on kuin pieni joki; se virtaa joka säällä - jäätyy ja sulaa, pukee ja riisuu - valkeaa sillä on talvella päällä - vaan ei liukastu runohelmi jäällä - miten voisikaan - oman kantensa päällä.
Runo on myös hyvä ystävä, joka kuuntelee ja lohduttaakin - antaa voimia ja kannustaa.
Vaikka välillä tekee hyvää fiilistellä, niin pilkettä silmäkulmaan kaikille! Pilke - se hiljaisten hetkien tilke - arkisten asioiden sidosaine - on ehkä runoakin parempi elämänlanka - lasit eheinä pitelevä sanka. :)

...koska kauneimmat ajatukset ovat useimmiten
vain haaveita, hetken harhaa tai keksittyä satua...
 

Tuskan sineä
kyyneleitä
pakoon juoksivat
pitkin teitä

he tiesivät tähtensä
taivaan kuvat
valkeat viheriöt
autiotuvat

vaan eivät huomanneet sinua enää
eivät välittäneet lainkaan
katsoa perään

he juoksivat joutuin
nyt kiirehtivät
omassa urassaan
sädehtivät

vaan ympärillä musta varjo
tyhjä ääretön avaruus

pelko oli heidänkin oma
he käsissään särkyvät maljat

Selite: 
kukin saa tulkita haluamallaan tavallaan... tää voi liittyä elämään, kuolemaan, hetkeen, mihin vaan. sävyksi valitsin syvän harmaan.
Kategoria: 
 

Kommentit

pysäyttävä. hätkäyttävä runo..
kylmät väreet vilistävät selkäpiitä..

Minulle runosi avautui mielen kuvina siitä, miten maailma kulkee kohti tuhoa...Luonto tuhoutuu ja ilmasto muuttuu, ihminen muuttuu...ei välitä enää lähimmäisestään..

 

Käyttäjän kaikki runot