Yksin lensin kuin perhonen,
sokeana,
etsien paikkaa mihin laskeutua
Vaelsin niityn halki,
yli solisevan puron
ja vihreän metsän
vain sinua etsien
olin väsynyt,
surullinen,
olin hauras
Kunnes näin sinut
ja värit palasivat
en ollut enään perhonen
en väsynyt
en hauras
sain voimaa josta vain haaveilin
löysin lämpimän sylin
löysin rakastavan sydämmen
löysin paikan johon voin laskeutua
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkän kaunis runo rakkauden kaipuusta ja löytymisestä. :)