Sumuverhon takaa näkyvä maailma
kaikkialla harmaata
tunkkaista
Silmiäni kirveltää
hengitys kulkee raskaana
ilma maistuu
happamalta suussani
raottaessani huuliani
Hiljainen kuiske
soi korvissani
kaukaisena
tavoittamattomissa
Kylmyyden hyväillessä
lempeästi poskeani
kulkien pehmeästi
myötäillen
ruumiini kaaria
Sydämeni sykähtää
lämmin kosketus huulillani
saa sumuverhon raottumaan
Milloin taivas muuttui noin siniseksi?
Selite:
Jaa-a...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidin erilaisesta näkökulmasta: "kylmyys ... kulkien pehmeästi myötäillen..." lauseena hivelevän eroottinenkin kaiken lisäksi :-)
Hieno runo pidin tuosta lopusta "Milloin taivas muuttui noin siniseksi?". :)
Ihastuttavassa runossasi kuvat oivallisesti eri tunteita. Pidin tästä paljon.
Kuin herätys uudelle alulle <3 suosikki
Kauniisti taidat runoilun. Pidin<3
kaunis :)