Hiljaa herää
sen kylmeneen
muiston
varjon kosketukseen
kasvoilla
ei tiedä
mitä todella
tapahtuu kun
viini virtaa
kuin kyyneleet
vaikka
ymmärtää sen
jokaisella
on varjonsa
haluasi
vain olla
mies
jota nainen
rakastaa
ei hän
palaa
tietää sen
on joka
päivä
mies istunut
jo kuukauden
samaan aikaa
katsoen
ikkunasta tielle
jos vaikka
näkisi sen
hymyilevän katseen
jota rakastaa
©Jukka-Pekka Huttunen
sen kylmeneen
muiston
varjon kosketukseen
kasvoilla
ei tiedä
mitä todella
tapahtuu kun
viini virtaa
kuin kyyneleet
vaikka
ymmärtää sen
jokaisella
on varjonsa
haluasi
vain olla
mies
jota nainen
rakastaa
ei hän
palaa
tietää sen
on joka
päivä
mies istunut
jo kuukauden
samaan aikaa
katsoen
ikkunasta tielle
jos vaikka
näkisi sen
hymyilevän katseen
jota rakastaa
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haikea, kaipaava runo, hyvä.
todellisesta rakkaus kiintymyksestä
että hänen hymynsä kirkastaisi päiväsi.
Ilman mitään havaintoa. Ja kaipuu tarttuu.
Tämä on hyvin kaunis ja koskettava runo.
Sivut