Verikyyneleitä

Mä en enää viitsi yrittää
en jaksa tätä elämää
En kestä tuskaa enempää
en vain tahdo kärsiä enää;

Jos tää kaikki on elämistä varten,
jokanen tekee tälle oman tarkotuksen
Mitä merkkaa tuska tän lapsen?
Kai mä saan vaan minkä ansaitsen.

Paskaa vaan niskaani saan
en jaksa yrittää uudestaan,
rajansa kaikilla
niin myös minulla.
Elämänhalu katoo
en haluu jäädä tähän taloo;

Ei täältä pääse pakoo
päätänsä seinään takoo,
ja niin mä itken verta
otsahiusteni alta.

En mä itke kyyneleitä
kun ei niitä enää riitä,
mutta veri, tuska ei vaan lakkaa
vaikkei sydän enää hakkaa;