aina keväisin tuuli kerää lopun ahtojään
puskee sen pitkin näitä kivisiä rantoja
laitureita ja uimakoppeja vasten
(kuin kaikista maailman paikoista)
juuri tänne
etelänpuoleiselle rannalle
- - -
minä kyllä tunnen sen tuulen jo
sillä on syntymäpäivä samaan aikaan kuin minulla
- - -
laituri on luja
se kestää kyllä
niin kuin minäkin
mutta mihin täältä pääsisi
olen lakannut edes haluamasta
- - -
istun kalamajalla kaminanvalossa
(ja ironista kyllä)
luen runoja merestä
illan hiipuvassa valossa on helppo kuvitella
kaikki ne tarinoiden kirkaskylkiset kalat
meduusat ja maneetit
- - -
joskus horisontissa viipyy laiva
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Rikassisältöinen upeus!
Lähdin runosi myötä matkalle lapsuuden iltasatuihin, Tuutikin uimakoppiin ja Muumilaakson rantahiekalle näkinkenkiä etsimään.
Kiitos.
Sivut