Minä halusin vielä nähdä kaupunkisi
juosta vastaasi kadunkulmissa
vaikka et olekaan enää
Sinun naurusi on yhä
ja askeltesi kaiut
Ja kaikki ne pienen pojan haaveet
Ne jotka keräsin talteen
sanoiksi runooni
Kun Jätkäsaaressa ei ole mitään
mikä olisi lähellekään
niin kuin Sinä
Ei edes meri
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Liikautti mun syränt...
Aivan upea tunnelma tässä.
Tässä on kiehtovat rakennuspuut. Mieleen tuli Turtiaisen "ei merta voi viedä minnekään / me viemme sen päissämme Käpylään"
Koskettavia muistoja... Runoasi lukiessani muistan itsekin kuvia ja ääniä jostain kaukaa, mutta yhä niin selvästi..
Upeaa...
Kaunis, tunteikas, ihana runo, pidän paljon.
Tämä on kertakaikkiaan äärettömän kaunis, nostalginen runo.
Herkkää muisteloa.
Tämä runo piirtää elävän kuvan verkkokalvoilleni, laulaa sydämeeni haikeutta.
Sivut