meri metsälle mustalle
lasten ääniä rannoilleni
musta metsä auringolle
pääskystä sisään takkini alle
aurinko tuulelle vaikertaa:
kovasti haluaisin nostaa päätä
ettei poskilla olisi jäätä
tuuli ystävilleen lupaa:
nyt minä lähden
sen karanneen perään
kannan sylissä lämpimän naisen
povensa lämpöä meille jakaa
saat sinä lapsesi ystävä meri
pääskyset oksilles musta metsä
lämpimät poskesi aurinko kulta
sitten jo pienenee talven vatsa
ja jos en löydä vikkelää naista
lennän tuuleksi aikojen alkuun
painotan pallomme toisella lailla
kun pohjoistuulen vuoro on heittää
pieni poika Pohjantähti silmät peittää
kuutosen alle ilot ja surut
pohjoisen suvun tulevat urut
neitomme lähteeksi tarinoiden
ilojen, surujen kuumien maiden
tämä ystävän lupaus
on joka pitää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana.sydämen lupaus!
Todella hieno teos.. Pidän
Sivut