kaikki lukot, avaimet
katoaisivat nyt
ihmeellisen epävarmuuden
elämän monitulkintaisuuden keskellä
alastomina vapisisimme
kysymisen himosta
tietämisen ilosta
eikä mikään kysymys
olisi arvottomampi kuin toinen
ei aikaa sotia, vihata
olla punastumatta onnesta, häpeästä
eikä kenelläkään olisi varaa kulkea
suljetuin silmin, sydämin
karttana vaistot, vietit
vain välttämättömyydestä tarhattu järkevyys
eikä ajattelijoiden tarvitsisi olla
moraalin palvelijoita,
karttakepeilllään hyvyyttä osoittaa
vaan rakkaus olisi kaikessa
lähtökohta
päätepiste
kaikki siltä väliltä
taltuttaa kaipuuta varmuuteen elämästä
sen verran,
että pystyy iloitsemaan epävarmuutensa kanssa
oli sitten
puu
lintu
ihminen
rakastaa, suojella elämää
koska elämä on
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tämä on hieno maailman ja ihmisen ideaali. Elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa, joka päivä joka hetki. T'ähän kutsuu hieno runosi.
Tällaista sen pitäisi olla...
Sivut