pikkupojan
kiihkein hengenvedoin
sinä tutkit uuden maan,
sen valkoiset perhoset,
kallionkielekkeet
pimeänä yönä
hidastuvin sykkein
ymmärsit sen,
vanha mies
rakensit sillan,
poltit sen
maa kiittikö,
vaikeroi takanasi
taas nostaa päätään
uusi kierto,
toivottomana,
toiveikkaana
vierii aikasi
laskee, nousee
ihmisen sormi,
vaikka kauan
ohi on
Caesarin aika
hiljaa katsoo
äärettömyyden
silmä
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi