taidokkaat sormet
tanssivat ajattomuuttaan
mahonkisen flyygelin
koskettimilla
yöperhosten pukujen kahinaa
lakerikenkien uhmakasta kiiltoa
viinin punerruttavia
poskipäitä,
viskillä terästettyjä
tarinoita
huuto yössä
eikä kukaan
huomannut
että salin ikkuna
oli jäänyt auki
rakkaus on
murhamysteeri
jota
ei selvitä
Miss Marplekaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kohtalokas
pidin todella paljon
Hienosti tavoitettu vanhan ajan dekkarileffojen tunnelma tuossa alkupuheessa, josta mysteeri sitten yllätävän murhan kautta pääsee vasta vauhtiin.. Kyllä tästä alusta voisi hyvinkin tehdä kunnon kirjan tai elokuvan.. Jotenkin tuosta uhmakkaasta lopusta kuitenkin näkyy syvä kunnioitus Miss Marplea kohtaan.. ehkäpä salainen intohimo...
intensiivisesti olet saanut tunnelman aikaan... tunnelman, jossa todellakin... voisi tapahtua! Vaikka rakastuminen - ja siihen syitä totisesti ei selvitä miss M:kaan! Omintakeisesti olet runosi rakentanut - lukija kiittää!
Mystinen tunnelma hienossa runossasi.
Tunnelma kohtaa hyvin jännärin alun
Sivut