harmaan päänsä laskee päivä
ilo, suru enää häivä
ikuisille etsijöille
onnen lantin löytäneille
tyttö ylös kapuaa
Kuuvuorelle hän istahtaa
eteensä levittää kaupungin
sinun minun hänenkin
virtaa joki kaupunkiini
riko synkän surun piiri
laske vene sydämelle
hiljaa enää värähtävälle
kulkukissalle, ontuvajalalle
langenneelle varasparalle
rakkauden rohtoa kaipaavalle
pokeripöydän parittomalle
vietä joki vuorelleni
pieneen suureen sydämeeni
saata taloon siniseen
silmät, korvat väsyneet
säkit täydet syntien
pettymysten, murheiden
heitetään pois vuorelta,
antaa tuulen halkaista
kuusi kulmaa terävää
tyttö hioo hymyllään
kulkukissa kodin saa
jalkapuoli nukahtaa
pelurilla toinen pakka
sydämellä uusi akka
varasparka armon saa
rohtoon rasvaa laitetaan
kuu jo väistyy vuoreltaan
tyttö menee nukkumaan
ymmärtää hän surun syvän
joka sielun kauniin jyvän
sillä aamun iloksi
taivaalla on timantti
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
