Vakavana vaaitellen
härmän henki hiuksissansa
puntaroivi paikoillansa
tietoansa taitoansa
uskallustaan uskossansa
ankaruutta armossansa
tulevasta tuskissansa
hiljennyt katuva kansa
Miten mielisi mitäkin
kuten kulloinkin kutakin
saatteleisi selkosilla
latteuksiin lankeematta
suotta suohon sortamatta
hanakasti haukkumatta
nöyremmälle näyttämällä
tai'oin tie'oin täyttämällä
Ammoin allakka ajattu
kirjaeltu kaikkeutta
päivät pantu pääksytysten
yöt yhäti yltyy yöksi
touko touhut taittuu työksi
elot ehtoisin eletty
lupa lapsen laiskotella
aikaisen ain' aatostella
Osanneeko oikeasti
toinen toisensa osalle
ounastella oikeutta
arvokkuutta arvaella
käen taito kellä oiva
mielen maltti muusikoilla
joku joutaa johtajaksi
kuorolle kokoajaksi
Janoavaa juomatonta
maailmalla lienee monta
kuinka yhtä onnetonta
vetehistä vallatonta
voisi vaatia valalle
antautumatta alalle
tunnettua onhan että
valtaosa meiss' on vettä
Turhempaakin turhemmasta
ojennetaan oppilasta
maneereista maallisista
pois on paljon oppimista
oma onni oivalluksen
avaa aina uuden uksen
toivon tiellä taivallusta
masenna ei mieli musta
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hauska runo, jonka luin kolmeen kertaan ja vieläkin siihen jäi jotain uutta oivallettavaa. Upeaa.
Sivut