Kauris, notkea hento,eläin,
kiipesi lumisella kauniilla
luonnollisella paikallaan
surullisena
Sen sydän tuntui jääkylmältä
menettäessään ystävänsä
synkän metsästäjän luodista
kesken kauneimman rakkauden.
Maailma murtui, sydän pysähtyi,
julma elämä, upean kauriin ajan.
Hedelmä , jota se kantoi jo
antoi elämän jatkua, kaiken
toivottomuuden keskellä.
Ylöspäin katsoessaan, taivaan kaaressa
kauniin valon säteiden joukossa, näki
rakkainpansa lentävän kohti tähteä
niiden omaa kaikkeutta maailmassa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauris on kaunis eläin saadessaan liikkua vapaana luonnossa...herkkä eläinruno!
mielettömän kaunis runo
olen horoskoopiltani kauris
uskon tämän runosi ihmeeseen
tiedän että on olemassa se tähti...
kiitos
Surullisen haikeaa.. totuus että kaikki elämä päättyy kuolemaan.
Toiveita jostain jota olisi elämän tuollapuolen...
Mutta aino todellinen jatkuvuus jälkeläisissämme.
Elämä- hassu sattumus varsinkin kun sitä joku alkaa oikeasti pohtimaan.
totta, kauriit ovat ihania, jo tuo nimi Kauris ja runosi säkeistöt joissa kerrot siitä, ovat hurmaavia, hieno runo, eläinystävällinen
Kaunista, hyvin kaunista.
Todella kaunis ja koskettava runo kauriista joka on siro ja upea eläin. Metsästäjän luoti on juuri sitä mistä en pidä.
Kaunis kiitos*
Viimeisessä jakeessa ajatus sai siivet ajattomiin ukottuvuuksiin.
Heh, meni hieman väärin, piti olla ulottuvuuksiin.
Sivut