Äidin kohdussa
lämpimässä vielä hetken
olin ottanut jonkun
sielun mukaani,
hänen jonka oli tarkoitus
vielä korjata elämäänsä rajusti .
Hänen jolla
on koettelemuksia
vielä tässä elämässä .
Äiti lämmin ja turvallinen
vain lapsuudessa sitten ei.
Katsoin maailmaa
tuntemattomin silmin
vailla turvaaa
Tutustuin ihmisiin
en niin oikeanlaisiin
Oli vain joskus hetken lämpö
ja rakkaus sielussani
lapset syntyivät ihanat pienet.
He olivat minulle lämmön kohde ,
helliä heitä läpi
elämän tässä maailmassa
lapsenlapset syntyivät
aikanaan kuin keijuäidin
syliin.
Heillä on
vain satumaa
jota vaalin ja pidän yllä
se riittää hetketsi
sitten tulee itsenäisyys
siihen on vain totuttava.
Elämään sääntöjen mukaan
sitä hellää ja joskus kovaa elämää
On etsittävä rakkaus
itsestään ja siitä on
myös jaettava läheisille riittävästi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis herkkä runo, ihmisen osa on niin arvaamaton, lapsi ei voi siihen syntyessään paljon vaikuttaa. Kuitenkin maailma ja ympäristö vaikuttavat minkälainen sinusta kasvaa. Ehkä niitä samoja vastoinkäymisiä ei halua omille lapsilleen, mitä on itse kokenut. Mutta niiden vaikeuksien kautta ihminen kasvaakin. Hieno runo rakkaudesta ja sen taidon löytämisestä että osaa rakastaa itseään.
Sivut