Elämä ilman sydäntä

Satoi.
Sen pienen tytön silmäkulmasta
Vierähti kyynel
Ei huomannut kukaan
sateen joukosta
sitä pientä sadepisaraa

Mutta sillä sadepisaralla oli tarina,
niin surullinen, että tyttöä pelotti
Hän salaa toivoi yksinään
olevansa enkeli
pieni pieni enkeli,
joka taivaasta suojelisi ja rakastaisi,
sitä ihmistä,
joka vienyt oli hänen sydämensä.

Hän kaipasi kipeästi
lämpimiä haleja
sanoja, jotka tekivät onnellisiksi
katsetta, josta huokui välitys.
Hän ikävöi monia asioita.
Asioita, jotka olivat vain hävinneet
sen tytön elämästä

Ei voinut olla itkemättä hän
tyttö pienoinen,
joka elävien kirjoissa kärsi
tähden oman pelokkuutensa

Edelleen tärisi tyttö
Hauras, haavoittuvainen