kyynel silmissä
sateen repimät posket
kylmä maanantai
tietäen että
kävelen tämän ohi
valoon edeten
kaupunki itkee
samaa kuin ihmiset
totta ulvoen
© HH, 2012
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Olen seitsemän runokirjaa tehnyt runouden harrastaja. Tällä hetkellä toivoisin ainakin, että tämä harrastus saisi kestää läpi elämäni, se alkoi kahdeksantoistavuotiaana vuonna 1994. Kirjoista uusin ilmestyi marraskuussa 2017.
Harrastan runoutta muutenkin monin eri tavoin. Esiinnyn, keräilen runokirjoja ja kommentoin toisinaan runotta täällä internetin uumenissa. Minulla ei ole määritelmää siihen, millainen runo voi olla.
Mutta hyvät ihmiset, jos pidätte runoistani, vanhojakin runojani saa täällä kommentoida eikä pelkästään uusinta uutta. Tiet, joita kuljen nykyisin, ovat etupäässä Pohjois-Pohjanmaalla, sillä siellä nykyisin asun.
Runo ei koskaan katoa, se löytää yhä enemmän, se näkee, mitä elämää voi olla, mistä tahansa suunnasta sivuilleen katsoen.
Uusin kirjani on nimeltään Ihmisyyksiä. Facebookissa siitä voi tykätä täällä.
Esittelyä kirjoistani täällä.
kyynel silmissä
sateen repimät posket
kylmä maanantai
tietäen että
kävelen tämän ohi
valoon edeten
kaupunki itkee
samaa kuin ihmiset
totta ulvoen
© HH, 2012
Kommentit
Todiste siitä, kuinka yksinkertaisuus päästää tunteet esille. Upea.
Tykkään runostas,
vahvoin vedoin tän ajan
ilmiöstä, tulvako tästä tulee
ja mitä tuleman..
toivoa paree kuitenkin aina
matka jatkuu--valoon--
Todella koskettava runo tämäkin.
Tulevien päivieni tunnelma, jotka ohitan päivä kerrallaan.
Moni itkee, omaa surullista tarinaansa.
Sanat pukeutuivat tunteeksi...omalla tavallani. Pidin.
Sivut