Hiljaisuus hiipii hauraaseen
sydämeni verkkoon.
Tyhjillä seinillä
näkymättömät kasvot
katsovat minua kyynelsilmin.
Kostea usva
kietoutuu ympärilleni
liittyen kylmien väristysten virtaan.
Mieleni tyhjyydessä odotan
lämpimän elämänvirran kosketusta
kylmään sieluuni.
Selite:
Nyt meni hiukan synkäksi. :-(
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuntuu ensin kuin syksy olisi astunut
sydämeesi j, mutta sen lämpimät
värit maalavat runon loppuun upean taulun
lukijalle.
Synkkyys runoissa herättää minut.
Kun kylmät sielut kohtaavat...
Tästä nousee ehjä, koskettava tunne, väriltään tosin synkkä - mutta vaikuttava, sisältäen tietoisuuden ja toivon ulospääsystä.
Hienosti osasit kuvata tunnettasi sanoilla. Oikein hieno runo! En niinkään koe tätä runoa sykkänä vaan surullisena kaipuuna...
Koskettava alakuloinen runo, missä kuitenkin odotusta parempaan.
erilaista mitä olen tottunut sinulta lukemaan
mutta sanonko että haikean kaunis
voimia lähetän
Koskettavaa tunnetta on runosi siivittämät sanat. syksyn sydämellä suru pukee mustia sateita sieluun. jaksamisia ystävä sinulle!! melankolisen kaunis runo. upea tulkintaa on jälleen sanasi runolla.
Kun sanat katoavat
ja ajatuksetkin kielletään,
lauseet väärin ymmärretään...
jää jäljelle vain tyhjyys,
äänetön huuto pimeyteen...
.. mutta toiveikas lopussa.. elämänvirran kosketuksesta.
vau....tykkään
Kaunista synkkyyttä..tätä on liikkeellä nyt!!
Syksy tuo ajoittain haikeuden tunteita ja se on ohimenevää onneksi.
Runo oli surumielinen ja kaunis niinkuin ruskainen syksykin.
Surullinen sävy on sanoissa, sielussa kylmyys. Toivon lämmön pian saapuvan. Kauniisti kerrot.
Kosketit sanoillasi, surullisen kaunista. Pidän tästä(kin).
Kauniisti silti kirjoitat pahasta mielestä...kyllä se siitä lämpiää:-))))
Hui, kuinka jäätävää.. Melkein tunnen kylmät väreet selässäni. Hauraan kaunista tyhjyyttä suoraan sydämestäsi.
Sivut