näen unta:
puiden oksat painuvat
lumen painosta
maahan saakka
kuolema tulee talvella,
se on näkymätön,
hyvin läsnä,
aina tarpeen tullen tulee
tulee kutsumattakin
unessa
lumihiutaleet sulavat hiuksilla,
vesinoro valuu otsalle,
pisara huulille sulavettä
Sinä sanoit
(nyt tässä minä itselleni)
makeaa vettä maistellen:
Ota kuollut karahka käteesi,
niin nyt voimme lähteä,
kulkea yhdessä oikotietä
pimeän metsän kautta,
hämärästä hämärään,
ei kuoleman puolella,
ei myöskään elämän,
vain vakaasti kulkien
askel askeleelta
kohti paikkaa,
josta kukaan ei ole
takaisin tullut.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut