( Händel: Suite Nr.11 für Klavier d-moll )
Ilmassa leijuvaa - viipyilevää.
Lento non troppo:
hennon vihreää,
taivaan ja maan välillä.
Harmaa rauha
heinäkuun koleanpilvisessä päivässä,
muutama sadepisara nenänvarteen,
ei muuta,
ja vain aikansa musiikki,
joka on niin ajatonta.
En soisi sen päättyvän.
Äkkiä odottamaton,
pienen, ruskean linnun pyrähdys
kostean pensaikon lehvistöstä.
Lensi niin nopeasti pois.
Mikä lintu?
En ehtinyt sitä tunnistaa.
Jossain kuuluu sen laulua yhä.
En soisi sen vielä päättyvän.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut