Hän on pisara meressä
ja muistaa,
kuinka lumihiutaleena leijui
alas pikkutytön hiuksille,
suli hymyn lämmössä,
valui alas otsaa,
kosketti suuta.
Maa imi syvyyksiin.
Hän pimeissä pohjavesissä vaelsi,
nousi lähteestä,
puro kuljetti
metsän halki,
niityn halki,
kuohahti koskessa,
etsi onnea suvannosta,
jossa kalaparven hopea välkehti.
Hän on vain pisara
valtameressä,
pieni lapsi
meren suuressa perheessä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sen voima ja mahti on suurta.
Kuten siemenen.
H i e n o runo, Kiitos.
runosi on aina ajankohtainen
Sivut