(Franz Lisztille)
Elämä, alkusoitto draamaan,
joka alkaa kun kuoleman esirippu aukeaa.
Näyttämö on alussa tyhjä, vain pimeys lepää syvyyden päällä.
Sitten jostain väliverhon takaa tulee kaksi sarkavaatteisiin puettua,
vakavina etäisyyteen katsovaa poikaa, ja heidän välissään paareilla
roikkuu haavoittunut enkeli.
Toinen enkeli ilmestyy näyttämölle,
kainalosauvojen varassa laahustaa yli näyttämön.
Kolmas, sokea enkeli, kompastelee
ja hapuillen tunnustelee kepillään suuntaa.
Äkkiä konetuliaseen rätinä jähmettää kaikki paikoilleen.
Seuraa syvä hiljaisuus.
Tuulikone puhaltaa syksyn lehtiä näyttämön yli katsomoon.
Lehdet viiltävät haavoja yleisön kasvoihin.
He eivät väistä eivätkä pakene, valittavat vain hiljaa,
kyyneleet sekoittuvat kasvojen vereen,
esirippu sulkeutuu ja valot syttyvät salissa.
EXIT loistaa vihreää.
Huomenna esitys uusitaan.
Vain näyttämömiehitys ja yleisö vaihtuvat.
Elämä, alkusoitto draamaan,
joka alkaa kun kuoleman esirippu aukeaa.
Näyttämö on alussa tyhjä, vain pimeys lepää syvyyden päällä.
Sitten jostain väliverhon takaa tulee kaksi sarkavaatteisiin puettua,
vakavina etäisyyteen katsovaa poikaa, ja heidän välissään paareilla
roikkuu haavoittunut enkeli.
Toinen enkeli ilmestyy näyttämölle,
kainalosauvojen varassa laahustaa yli näyttämön.
Kolmas, sokea enkeli, kompastelee
ja hapuillen tunnustelee kepillään suuntaa.
Äkkiä konetuliaseen rätinä jähmettää kaikki paikoilleen.
Seuraa syvä hiljaisuus.
Tuulikone puhaltaa syksyn lehtiä näyttämön yli katsomoon.
Lehdet viiltävät haavoja yleisön kasvoihin.
He eivät väistä eivätkä pakene, valittavat vain hiljaa,
kyyneleet sekoittuvat kasvojen vereen,
esirippu sulkeutuu ja valot syttyvät salissa.
EXIT loistaa vihreää.
Huomenna esitys uusitaan.
Vain näyttämömiehitys ja yleisö vaihtuvat.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut