Harvest Moon

syksy saapuisi pitkin harppauksin

lähettäisi lapset kouluunsa.

muuttaen lounatuulet jäätäviksi,

kuin pieniä kultakolikoita olivat 

poluille ja puistoon pudonneet koivunlehdet,

kurki-aurat nousivat ilmavirtauksen mukana,

haikeina, korkeuksiinsa,

ensimmäiset sadonsienet ilmaantuivat,

kosteisiin metsäisiin sopukoihin,

minä olin kesän jäljilta auringonpaahtama,

silti minä kaipasin kaukomaihin,

ne vetivät minua puoleensa kuin öiset 

tähdet tummalla taivaalla,

kirsikoitten maukeus oli kieleni päällä,

pääsi lepäsi sylissäni, ja

me olimme taas mies ja vaimo, 

niin kuin asiaan kuului,

mansikoitten mehu pursusi suusta,

mehevänä, raikkaana, ja makeana!