Matkatessani
lomasta arkeen
ajatukset hyppivät
rivien väleissä
edestakaisin,
luoden tarinaa
Osa minusta
pysähtyi matkalle,
suunnittelemaan
jotain omaa
Se, jota häiritsi
vain ihmisten äänet
Nyt näen vain
tarinan piirtävän
sinua: huulia,
hymyä silmissä
muualla
muistona
Osaa minusta
en voi kertoa
kipua
joka yhä odottaa
nauruasi
tavallisina iltoina
Odottaa
kesää kanssasi
antaen onnen
virrata
hulmuavista hiuksista
pimeneviin iltoihin
käsi kädessä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniisti kaipauksesta runosi laulaa.
Ihastuttava.
Pidän vieläkin tästä "irtonaisesta" kirjoitustyylistä. Antaa jokaiselle jakeelle jotain uutta, pitää pohtia, maistella sanoja.