Tuijotan ikkunasta ulos
mutta silmäni eivät näe mitään
Kyynelverho peittää kaiken kauniin
Itseinho valtaa koko mielen
syövyttää kaikki ilon tunteet joita koskaan olen tuntenut
Miksi minusta tuntuu tältä?
Rakastan sinua mutten kuitenkaan
haluan sinut mutten kuitenkaan
Mikset voisi mennä pois ja tulla takaisin?
Miksen pääse pois tästä oravanpyörästä
jota elämäksi kutsutaan
tahdoisin vain nukkua
Käperryn äidin säkkituoliin piiloon maailmaa
Menkää pois, pyydän
Antakaa minun olla
En halua enää herätä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kalmaisen synkkää aavetanssia.
Lohdutonta, idearikasdta, rakastettavaa tekstiä.
Pidän todella näistä kudotuista sävelmistäsi.
Hieno runo.
p.s. kiteyttää omatkin tämän hetkiset tunteet, aikas täysin.