Seremonia surulle

Runoilija Vinkunaatti

mies
Julkaistu:
9
Liittynyt: 31.1.2012
Viimeksi paikalla: 25.12.2024 19:33

Asuinpaikka: Seinäjoki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Lajittelet vaatteesi mustiin ja valkoisiin;
  näin kokoat yhden ainoan pinon,
 johon pukeutua, jossa kulkea suruaikaa,
  kunnes itku ja hiki polttavat kuoreesi reiän.
 
 Niin tuo musta on tuonut vuoteesi päiviä,
joina nimeät kissojasi arkkienkelten nimin,
 lasket yhteen virsien numeroita
saaden merkittäviä tuloksia
 kosmoksen luonteesta,
avaruuden iästä.

 Niistä kaavoista puhkee lämpimät yöt
ja ryit niihin kuin aikoen laulaa
 vaikka kuuntelet vain saattoväen
sortoisaa veisuuta. Eläinratojen huminaa.

 Hyväilet mineriittiseinäin kirjavia vaskia,
 jotka soittavat kvasaareiden pakomatkallesi
viimeisiä säkeitään.

 Olet kirjoittanut niistä lauluja.


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Suru koskettaa meitä jokaista, jossakin vaiheessa elämäämme <3 
Omaperäinen ja mielenkiintoinen.
Mahtava runo luin tän jopa 4 kertaa hieno tulkinta❤️❤️👌👌💞💞😊😊
Todella vaikuttava ja vahva, rakkaus kulkee surun läpi ja kirjoittaa lauluja vielä joskus laulettavaksi. 
Ei jestas miten Upea iso ja kokonainen runo

Moon myyty
Mykistävä runo!
Monikerroksellisuutta, omaperäisiä ilmaisuja ja taidokasta.
Runosi luin ja ihastelin, kiitos.
Hienoa runoilua, ja joo, oon itse asiassa tavannu ihmisiä, eri uskontojen piirissä ja usein niitä toisiinsa sekottavina, palasia sieltä täältä noukkivina, jotka vinksahtaneet kuvaamiisi laskutoimituksiin ja jos mihin ratoihin. Ensimmäinen säkeistö huikea, herkkä, lähes rakastun sen viimeiseen riviin, toisesta säkeistöstä pidän niin ikään, vielä kolmannestakin, jännite säilyy. Mineriittiseinä ja vaski jää mulle liian kauas toisistaan ja runo ei täydenny (mun subjektiivinen lukukokemus, ja nämähän on makuasioita). Hieno runo joka tapauksessa, varsin hieno indeed.
Miten upea teos! Käsittämätöntä, etten ole jo aiemmin tätä kommentoinut, sillä tämä on vangitsevan hienoa runoutta.
 

Käyttäjän kaikki runot