minulla on kaikki
eikä se ole minkään arvoista
näissä melankolian ja itseinhon huoneissa joissa kuljen
kerran niin kirkkaasti hohtanut kynttilä kädessäni on musta sydänverestä kostea
liekki ei tule luokseni näihin menetyksen saleihin valaisemaan ja näyttämään
syvennysten taulujen hymyilevät kasvot
miksi tulisikaan, ei minulla ole sille mitään
vain nämä vaienneet huoneet joissa soitto ja laulu kerran raikasivat
nyt ne isännöivät vain
minua joka en yksin ole mitään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea.