minä muistan
pyhän paikan pyhän kiven
karkean huulia vasten
hiljaisen loitsun polttavan kielellä
nouse luontoni lovesta
syntyni syvästä maasta
haon alta haltijani
kaunein syntyneistä
istui sen kummun päällä
poltti tupakkaa
ei muuta jäljellä uhritulesta
me nauramme temppeleille
pyhien lehdoille, henkien kiville
kyvyttömyyttämme Työhön
voimattomuuttamme voimaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi