tässä vaiheessa kaikki on

tässä vaiheessa kaikki on jo

niin kovin kylmää ja kätevää –
hahmosi vakaus kun pujotat
ilmeettömät muovihansikkaat käsiisi

tunnustelet sydämesi pulssin hidasta puhetta
minä tiedän – tämä kaikki on niin kovin,
kovin kätevää
mutta sitten taas

päiväuneni vaihtavat pohjimmaisten väriensä sävyä
ja ulottavat suhteettoman suuret,
sysimustat lonkeronsa syvemmälle
iltojeni kiertokulkuun – minä rakastun,
haluan muuttua sinun taakaksesi ja nostovoimaksi

baarissa katson vierestä
kun yön tummaksi kuromassa,
tiheässä pimeydessä sytytät sikarisi
ja puristat Juuliasi tiukemmin syliäsi vasten,

huokailen hädissäni ja syvässä rauhassa
katseeni hapertuessa itseänikin raskaammaksi

aamulla minä vaimennan sydämeni puheen,
käännän tyynystä esiin viileämmän puolen
ja uneksin levottomia naisen unia
sinut niissä alati väkijoukkoon kadottaen