Lämmin kuppi
käsissä
tiistaiaamun
kuuran kukkien
kukkiessa
[vielä hetki omaa aikaa].
Kietoudun lämpöön
kastaudun kamomillan tuoksuun
[vielä hetki ennen
pakkasen puraisua nenänpäähän].
Kasvoni painan
takkisi poveen,
lämmittelen tuoksussasi
bussipysäkillä
[vielä hetken imen voimaa sinusta
ennen niiden ylimielisten katseiden kohtaamista].
Matkalla
Pariisin jalkakäytävillä
löytyy katulamppu
meillekin
sinulle
ja minulle
ja sydämelle
nimiemme välissä
[onhan se vielä siellä,
kun herään,
rakkaani?]
Pienistä hetkistä löydän voiman
kulkea seuraavaan iltaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
voi, tää on nii kaunis <3 ! voin aistii ja tuntee todellakii sen perimmäisen tunteen, kirjotit ja kuvailit tän nii hyvin :) todella hyvi toteutettu
Lämmin runo, kaunis, joka antaa lukijallekin voimaa.
ah ihana. raikasta kerrontaa, tällaista on kiva lukea.
Apua söpöö<3
Suosikit -->
Tässä oli jotain kovin suloista ja tähän hetkeen sopivaa. Viimeinen lause pitää täysin paikkansa. Hieno runo kaikkiaan.
Tämä oli myöskin nätti kohta:
"Matkalla
Pariisin jalkakäytävillä
löytyy katulamppu
meillekin
sinulle
ja minulle
ja sydämelle
nimiemme välissä"
Tässäkin onnistut tavanomaisen ja arkisen asian maalaamaan Eifel-tornin kylkeen todella taidokkaasti - kuin sen kuuluisikin olla siinä.
Ja niinhän sen kuuluukin - kauneudessa on kaikki kaunista, joka siihen kuuluu.