Sinä hipaisit kättäni
sivelit sormenpäilläsi
kämmenselkääni
ja hymyilit
silmissäsi naurua
ja sisälläni
sähköisku poukkoili
sekopäisenä ympyrää
jos ääneni
olisi suostunut toimimaan
olisin kysynyt sinulta
mitä hemmettiä
kuvittelet tekeväsi
vaikka kysymys
olisikin ollut turha
tiesit tasan tarkkaan
mitä oikein teit
ja miten vaikutit minuun
senkin ettei minusta
olisi kieltämään
ei sinua
en voinut tehdä
mitään muuta
kuin odottaa jatkoa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hän oli oppinut tietämään mihin suuntaan ovi aukeaa.
Kuinka maaginen voima onkaan ihmisen sormenpäissä.
Ne lähettävät pieniä salamoita, läpi ihon, kuin Influenssikoje läpi paperin, suoraan kohteesen reittäen paksunkin paperin mikrokokoisin rei'in.
Samoin taitaa iholle käydä, kun rakkauden intohimoiset salamat lävistävät ihon ja painuvat suoraan sydämeen, käynnistäen sen toimintaan ohi järjen äänen.
Hieno runo, sain taas ajatella enemmänkin, ilman turhaa järkeilyä. ;))
Viekoittelua ja viekoitelluksi tulemista kuvastaa runosi :)
Jännitys nousee ja laskee loppua kohden
näin filminä runosi
Paljokos tässä lukijakaan muuta voi =)
Herkullinen runo
Hipaisukosketus on kännyköissäkin nykyään ja se toimii.
mykäks vettää, niin kirjottajan ku lukijanki.Sekopäitähän myö on oltu aena.
Mutta muuten mukava runo.
Sivut