Svefn englar

Tältäkö tuntuu olla jumissa
juuriaan myöten sonnassa
ja silti tavallaan
onnellinen

tottunut liikkumattomuuteen
kunnes jokin pitkästä aikaa koskettaa sielun pohjia myöten
ja repii suunniltaan

Juuri silloin tuntuu tärkeältä muistaa,
ei niinkää unet
vaan tunne aamulla
kun hetkeen ei saa henkeä eikä
muista
omaa nimeään

silloin rakennan itseni uudelleen kuviotapetista
ja itken
kunnes vasen silmäni on sokea ja turtunut

niinä hetkinä löydän tiellä makaavan enkelin
silitän sen sädekehää ja lupaan löytää

lupaan

kunnes välimatkat merkitsevät
ja alan todella uskoa
uusiin alkuihin kesken tarinan

sekä sieluni kauneuteen