Näin sun itkevän tänään,
kyyneleet kastoivat kasvosi
enkä osannut auttaa.
Et sanonut mitään,
vain raivonvaltaiset, tuskaiset silmäsi
kertoivat kylmää tarinaa.
Ei lähelläsi ketään,
patoutumisen portti lukittuna ympärilläsi
narisee loputtomuuttaan.
Toivoa, ei lohtua missään,
vain pimeyden aave valtaa sydämesi
kuin hautoen sekin kostoaan.
Enkä osannut auttaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Menneisyyden vanki | Menee varmaan lapselleni | 4.10.2012 | 1 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Syksy | 7.10.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Nimetön | 7.10.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Apua tarvitsevalle | 8.9.2010 | 5 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Kysymys | 2.9.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Valheiden pauloissa | 2.9.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Tuska | 4.6.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | väärä tie | 4.6.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Nimetön | 4.6.2010 | 6 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Rakkauteni eteen | 4.6.2010 | 1 | Runo |
Kommentit
oi tulee tosi paljon yks meiän koululainen mieleen. En osaa auttaa tekee pahaa kattoa sellaista kipua
Jo pelkkä läsnäolo on tärkeää,jos ei aina löydy oikeita sanoja,eikä muuten osaa auttaa
Joskus läheisyys oikealla hetkellä auttaa sanoja enemmän. Pidin runosta!
Usein joutuu kohtaamaan tuon tilanteen ja se koskettaa aina syvästi, hyvä runo
kirjoitat kipeästä aiheesta
Moni tartteis olkapäätä,mutta juur kuin kirjoitat
itsensä avuttomaks tuntee