Pieni haituva turkkinen koira,
tärisee kylmissään ja yksin.
Baarin edessä köytettynä
jo neljättä tuntia ulisee.
Kukaan ei kosketa,
ei välitä, ei huomaa.
Se katsoo suvän suruisilla silmillään
jokaista ohikulkijaa
Pieneen myttyyn käpertyneenä
toivoo:
Josko kukaan huomaisi.
Antaisi edes vettä tai lämpimän huovan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Menneisyyden vanki | Menee varmaan lapselleni | 4.10.2012 | 1 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Syksy | 7.10.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Nimetön | 7.10.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Apua tarvitsevalle | 8.9.2010 | 5 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Kysymys | 2.9.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Valheiden pauloissa | 2.9.2010 | 3 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Tuska | 4.6.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | väärä tie | 4.6.2010 | 0 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Nimetön | 4.6.2010 | 6 | Runo |
| Menneisyyden vanki | Rakkauteni eteen | 4.6.2010 | 1 | Runo |
Kommentit
kaunis runo vaikka onkin surullinnen mutta silti niiiin kaunis *suosikkeihin* :)
Surullisen tunnelman tavoitat osuvilla sanoilla.
Surullinen runo. Koskettava.