ja sitten!
meitä ei enää ole
ja ne jotka eivät olleet elämässä läsnä
surevat yht'äkkiä vuolaasti arkulla
lukevat niiskuttaen kauniita sanoja
- yli yön hautuneita omaperäisyyksiä
merkillistä, elämässä unohdettu
kuolemassa yhteisesti muistettu
siinäkö ihmisyyden ydin
vain kuolemassa uskalletaan kohdata
ja tempaista väkeviä
rakkaustunnustuksia paperille
kylmälle kalmolle
kun ei ole enää pelkoa
että mokoma heittää kädet kaulalle
ja huutaa suureen ääneen
'rakastan niin perkeleesti'
meitä ei enää ole
ja ne jotka eivät olleet elämässä läsnä
surevat yht'äkkiä vuolaasti arkulla
lukevat niiskuttaen kauniita sanoja
- yli yön hautuneita omaperäisyyksiä
merkillistä, elämässä unohdettu
kuolemassa yhteisesti muistettu
siinäkö ihmisyyden ydin
vain kuolemassa uskalletaan kohdata
ja tempaista väkeviä
rakkaustunnustuksia paperille
kylmälle kalmolle
kun ei ole enää pelkoa
että mokoma heittää kädet kaulalle
ja huutaa suureen ääneen
'rakastan niin perkeleesti'
Selite:
tämän runon jälkeen on pakko soitella
tänään muutamalle kaverille...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut