aatonaattona, anno taannoin

´Huomenna on jouluaatto`
tuumas pirtin perältä taatto
muorin suortuvilla hiet hohti pisaroina
kääntää päätään uunin luota
'vastakos sen huomaat ukkorahja
tuos on sulla oottamassa
paistokset, joulumaistiaiset
on laatikkoo, on rosollii
on sianpääsylttyy, makkaroit
kinkku läskeineen hautuu yli yön
passelissa leivinuunin lämmös
ja
onpa pesty sauna, on kuurattu lattiat
matot hengiltä piesty pakkaslumes
seinätkin huiskittu katajanoksin
on vaihdettu pöydille jouluiset liinat
kynttilätkin valmiina paikoillaan
suorina sojoittavat valon tuojat, ilon suojat
on haettu joulun koristeet esiin
nuo perinteiset, kiiltonauhat
suomenlippurivit selvitetty
tähti kaikkein kirkkahin
päällimmäisenä oottelee

könyäpä ukkosein nyt makuusijaltais
tuo pirttiin metältä toimittamasi kuusi -
nakkaa latvaan tähti kirkkahin
symbolina syntymästä Beetlehemin

ja niinpä, huomenna, huomenna on aatto
silloin hengähdetään hetki
syödään vaikka yön yli
ja muistellaan
heitäkin, joilla jo päättyi mainen retki
rauhaa heille sinne jonnekin toivotaan
kuin myös kaikille eläville, kautta maailman
ison kirjan evankeliumi luetaan
kuin jo menneet paapat aikoinaan'

Nousi taatto sijaltaan -
huiskas hiuksens taapäin sojoon
korjas ryhtins suoraan ojoon
käyskeli ovelle vakain askelin
'josko sulle sen kuusen sisään nyt kantaisin
saliin asti sen toimittaisin ja pusun päälle antaisin
niin oisko joulurauha sillä taattu
yhteisen lämmön alkulähteeksi suotu?'

Nakkas pirtin oven kiinni perässään
kuuli sisältä kolahduksen -
kuin olisi oveen kalikka perään heitetty
'No ei, ei tietenkään, ei eukko noin jouluna toimisikaan
mikä lie, pakkasen paukahdus
tuumas ukko ja jatkoi askellustaan!'