rantakivissä eilisen ääni
katseesi kääntyy pohjoiseen
lailla lintujen parvien
itse en löydä seuraavaa askelta
askelta kohti sitä ratkaisevaa
jota olen odottanut
kai
koko elämäni
ja vieläkin
rivien välistä etsin hukattua aikaa
kellastuneiden lehtien alta
hukutettuna syleilyysi
rantakivissä eilisen ääni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiehtovan melankolinen aloitus. Menneen vaikutus vahvana läsnä. Pidin runon itsetutkiskelevasta etsinnästä, joka tempasi väkisinkin mukaansa. Ehkä jos jotain jättäisin pois, miettisin viimeistä lausetta, runo toimii hyvin ilman toistoa. Pidin paljon.